{"id":2230,"date":"2025-08-18T14:06:10","date_gmt":"2025-08-18T11:06:10","guid":{"rendered":"https:\/\/amoshem.fi\/?page_id=2230"},"modified":"2025-08-28T13:54:54","modified_gmt":"2025-08-28T10:54:54","slug":"amosteatteri","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/amoshem.fi\/fi\/amosteatteri\/","title":{"rendered":"Amos ja Teatteri -n\u00e4yttely"},"content":{"rendered":"\n

Amos ja Teatteri<\/h2>\n\n\n\n
\"Amos<\/figure>\n\n\n\n

Teatteri oli merkitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 osassa liikemies ja mesenaatti Amos Andersonin (1878\u20131961) el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. T\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 n\u00e4kyvin osoitus t\u00e4st\u00e4 on Svenska Teaternin rakennus, jonka uudistusty\u00f6t 1930-luvulla toteutettiin Amoksen tuella. Teatterin taloudellisen tukijan ja luottamustoimijan roolien lis\u00e4ksi Amos oli itsekin taiteilija, joka k\u00e4sikirjoitti ja ohjasi n\u00e4ytelmi\u00e4 teatteriin 1920-luvulta l\u00e4htien. Mesenaattina Amos tuki ruotsinkielist\u00e4 kulttuuria paljolti juuri Svenska Teaternin kautta. <\/em> 

Amos ja teatteri -n\u00e4yttely on esill\u00e4 Svenska Teaternin edess\u00e4 Erottajan aukiolla 31.10.2025 asti. N\u00e4yttely on maksuton.<\/h3>\n\n\n\n

Du kan hitta den svenska utst\u00e4llningssida h\u00e4r:<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\n
Amos och Teatern p\u00e5 svenska<\/a><\/div>\n<\/div>\n\n\n\n

N\u00e4yttelyn ty\u00f6ryhm\u00e4: Mary Gestrin, Anna-Maria Wilskman
Nettisivut: Anni Fahler
N\u00e4yttelykuvat: Museovirasto ja Amos Rexin arkisto
Grafiikko: Antti Hinkula
N\u00e4yttelyarkkitehtuuri: Lauri Johansson
Kiitokset: Raija Linna, Joanna Maltzeff, Zo\u00eb Jay, Kaj Martin, Kerttu Raittila, Urpo Kantola<\/p>\n\n\n\n

\n
\n
\"\"<\/figure>\n<\/div>\n\n\n\n
\n


Amos Anderson, G\u00f6ran Holmberg ja Ossi Ginman teatteriharjoituksissa Vretassa, Kemi\u00f6ss\u00e4 1890-luvulla.<\/em> <\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n

\n
\n
\"\"<\/figure>\n<\/div>\n\n\n\n
\n


Svenska Teatern tilasi taiteilija Sigrid Schaumanilta Amoksen muotokuvan Amoksen 80-vuotisp\u00e4iv\u00e4ksi 1958.<\/em> <\/p>\n\n\n\n

Amos Andersonin suhde teatterimaailmaan ilmeni kolmella eri rintamalla: Amos toimi teattereiden, ennen kaikkea Svenska Teaternin vahvana taloudellisena tukijana ja vaikuttajana. Lis\u00e4ksi teatteri ja teatteriv\u00e4ki muodostivat merkitt\u00e4v\u00e4n osan h\u00e4nen sosiaalista el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4. N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6taide tarjosi h\u00e4nelle my\u00f6s v\u00e4yl\u00e4n ilmaista itse\u00e4\u00e4n niin esteettisesti kuin hengellisesti.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n

\n
\n
\"\"<\/figure>\n<\/div>\n\n\n\n
\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n

Ven\u00e4l\u00e4isen<\/em> Nikolai Benois\u2019n vuonna 1866 valmistunut teatterirakennus modernisoitiin vuosina 1935\u20131936<\/em>.\u00a0<\/p>\n\n\n\n

<\/strong>Svenska Teaternin paikalla on ollut teatteri vuodesta 1860 l\u00e4htien. Jo vuonna 1863 tulipalossa tuhoutuneen rakennuksen suunnitteli arkkitehti G.T. Chiewitz. Ven\u00e4l\u00e4isen arkkitehdin Nikolai Benois\u2019n rakennus vihittiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n vuonna 1866. Aluksi teatteri oli nimelt\u00e4\u00e4n Nya Teatern, mutta nimi vaihdettiin vuonna 1887 Svenska Teaterniksi.  <\/p>\n\n\n\n

Teatteri osoittautui kuitenkin liian pieneksi kasvaneiden vaatimusten my\u00f6t\u00e4. Viranomaiset uhkasivat useasti sulkea teatterin paloturvallisuuden nimiss\u00e4. Teatterin modernisointity\u00f6t aloitettiin vuonna 1935.\u00a0<\/p>\n\n\n\n

\n
\n
\"\"<\/figure>\n<\/div>\n\n\n\n
\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n

Teatterirakennuksen uudistaminen oli valtava ponnistus.<\/em> <\/p>\n\n\n\n

Alkuper\u00e4isen teatterin puoliympyr\u00e4nmuotoinen p\u00e4\u00e4ty on edelleen tunnistettava osa teatterin muotokielt\u00e4. Benois\u2019n suunnittelema salonki on muutoksissakin s\u00e4ilytetty varsin samankaltaisena my\u00f6s my\u00f6hemmiss\u00e4 muutoksissa.<\/p>\n\n\n\n

\n
\n
\"\"<\/figure>\n<\/div>\n\n\n\n
\n


Karyatidit poistetaan Esplanadin puiston puoleisesta fasadista 1935.<\/em> <\/p>\n\n\n\n

Benois\u2019n rakennuksen fasadia koristivat antiikista vaikutteita saaneet karyatidit, eli naishahmoiset pilasterit. Antiikkia ja teatteria rakastanut Amos Anderson otti my\u00f6s vanhasta teatterista palan mukaansa.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n

\n
\n
\"\"<\/figure>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n
\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n

Svenska Teaternin karyatidit saivat uuden kodin Amos Andersonin kes\u00e4huvila S\u00f6derl\u00e5ngvikin autotallin sein\u00e4ll\u00e4. Autotallin suunnitteli W.G. Palmqvist.<\/em> <\/p>\n\n\n\n

Karyatidit saivat uuden kodin Amos Andersonin kes\u00e4huvila S\u00f6derl\u00e5ngvikin autotallin sein\u00e4ll\u00e4 Kemi\u00f6nsaarella. Amoksen suosikkiarkkitehti ja l\u00e4heinen yst\u00e4v\u00e4 W.G. Palmqvist suunnitteli my\u00f6s autotallin, kuten kaikki muutkin Amoksen rakennuttamat rakennukset. Karyatidit koristavat autotallia edelleen ja toivottavat k\u00e4vij\u00e4t tervetulleiksi S\u00f6derl\u00e5ngvikin pihapiiriin.\u00a0<\/p>\n\n\n\n

\n
\n
\"\"<\/figure>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n
\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n

Teatterin modernisointi toteutettiin Amos Andersonin panostuksella. Amos puhui harjannostajaisissa.<\/em>\u00a0<\/p>\n\n\n\n

Jo 1910-luvulla pienimuotoisempaa mesenaattitoimintaa tehnyt Amos Anderson takasi korjaust\u00f6it\u00e4 varten otetut lainat ja maksoi lopulta lainat takaisin. Amoksella oli monia luottamusteht\u00e4vi\u00e4 Svenska Teaternissa ja ruotsinkielisiss\u00e4 teatterij\u00e4rjest\u00f6iss\u00e4. H\u00e4net valittiin vuonna 1926 kannatusyhdistyksen valtuuskuntaan, ja h\u00e4n istui kymmeni\u00e4 vuosia teatteris\u00e4\u00e4ti\u00f6n hallituksessa ja teatteriosakeyhti\u00f6n johtokunnassa.<\/p>\n\n\n\n

\n
\n
\"\"<\/figure>\n<\/div>\n\n\n\n
\n


Eero Saarisen ja Jarl Eklundin uudistama Svenska Teatern vihittiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n syyskuussa 1936.<\/em> <\/p>\n\n\n\n

Arkkitehtien Eero Saarisen ja Jarl Eklundin johdolla uudistettu teatteri vihittiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n syyskuussa vuonna 1936. Uuden teatterin ulkoasu oli huomattavasti yksinkertaisempi kuin vanhan teatterin, ja aikalaiskriitikko kuvailikin sit\u00e4 \u201dpanssariristeilij\u00e4ksi\u201d. <\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n

\n
\n
\"\"<\/figure>\n<\/div>\n\n\n\n
\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n

Amoksen kuuluisimmat n\u00e4ytelm\u00e4t olivat ulkomaillakin esitetyt <\/em>Vallis Gratiae <\/em><\/strong>ja<\/em> Suuri Maailmanteatteri<\/em><\/strong>.<\/em>\u00a0<\/p>\n\n\n\n

Nuori Amos oli haaveillut n\u00e4ytelm\u00e4kirjailijan urasta. Haave toteutui 1920-luvulla, kun h\u00e4nen k\u00e4sikirjoittamansa, keskiaikaiseen Naantaliin sijoittuva legendan\u00e4ytelm\u00e4 Vallis Gratiae<\/em> sai ensi-iltansa ensin Naantalin kirkossa ja my\u00f6hemmin Svenska Teaternissa, muissa Suomen teattereissa ja ulkomailla. Niin ik\u00e4\u00e4n Amoksen suurta ohjausty\u00f6t\u00e4, Hugo von Hofmannsthalin Suurta Maailmanteatteria<\/em> esitettiin Svenska Teaternissa vuosina 1932 \u2013 33. My\u00f6hemmin sit\u00e4 esitettiin mm. Amoksen 60-, 70- ja 80-vuotisp\u00e4ivin\u00e4 ja pohjoismaisina vierailun\u00e4yt\u00e4nt\u00f6in\u00e4, jotka tekiv\u00e4t Amosta tunnetuksi my\u00f6s ohjaajana.<\/p>\n\n\n\n

\n
\n
\"\"<\/figure>\n<\/div>\n\n\n\n
\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n

Vuonna 1943 Amos ohjasi n\u00e4ytelm\u00e4n <\/em>Hanneles Himmelsf\u00e4rd. N\u00e4ytelm\u00e4n p\u00e4\u00e4osassa oli May Pihlgren. <\/em> <\/p>\n\n\n\n

Sotavuosina 1943\u201344 Amos ohjasi Svenska Teaternille Gerhart Hauptmannin k\u00e4sikirjoittaman Hanneles himmelsf\u00e4rd<\/em> sek\u00e4 Emmet Laveryn Den f\u00f6rsta legionen<\/em>. Teatterin oppilaskoulun rehtori Gerda Wrede oli mukana Hanneles himmelsf\u00e4rdin ty\u00f6ryhm\u00e4ss\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Kuvassa May Pihlgren<\/strong> ja enkelein\u00e4 M\u00e4rta Laurent, Cecilia Heikel<\/strong> ja Eugenie Armfelt<\/strong>. Toisessa kuvassa vasemmalta Amos Anderson, Agnes S\u00f6derstr\u00f6m, Gerda Wrede, Stefan Welcke <\/strong>ja Nicken R\u00f6nngren<\/strong>.\u00a0\u00a0<\/p>\n\n\n\n

\n
\n
\"\"<\/figure>\n<\/div>\n\n\n\n
\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n

Jean Moginin <\/em>Rebellen oli Amoksen viimeinen ohjausty\u00f6 ja sai ensi-iltansa vuonna 1951. P\u00e4\u00e4osassa May Pihlgren.<\/em> <\/p>\n\n\n\n

Amoksen kiinnostus keskiaikaan ja katolilaisuuteen ilmeni my\u00f6s h\u00e4nen ohjaust\u00f6iss\u00e4\u00e4n, joissa oli aina uskonnollinen aihe. Sodan j\u00e4lkeen Amos Anderson ohjasi viel\u00e4 1951 Jean Moginin n\u00e4ytelm\u00e4n Rebellen<\/em>, jonka Monica Schildt oli k\u00e4\u00e4nt\u00e4nyt ranskasta (\u00c0 chacun selon sa faim<\/em>) ruotsiksi.<\/p>\n\n\n\n

\n
\n
\"\"<\/figure>\n<\/div>\n\n\n\n
\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n

N\u00e4yttelij\u00e4t ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n. Amos sai teatterilta muistoksi valokuva-albumin <\/em>Rebellen-n\u00e4ytelm\u00e4st\u00e4. <\/em> <\/p>\n\n\n\n

Svenska Teatern oli ensimm\u00e4inen ulkomainen teatteri, jossa Jean Moginin debyyttin\u00e4ytelm\u00e4 esitettiin Pariisin j\u00e4lkeen. N\u00e4ytelm\u00e4n p\u00e4\u00e4henkil\u00f6 Maria on kapinallinen, joka voi alistua kirkon esimiehille yht\u00e4 v\u00e4h\u00e4n kuin h\u00e4n voi taipua miehen tahtoon.\u00a0<\/p>\n\n\n\n

\n
\n
\"\"<\/figure>\n<\/div>\n\n\n\n
\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n

Svenska Teaternin t\u00e4hdet vierailivat useasti my\u00f6s Amoksen kotona Yrj\u00f6nkadulla. Kuvissa ruotsalaisen vierailevan esityksen n\u00e4yttelij\u00e4t, muun muassa <\/em>Medeia-tulkitsija Tora Teje, sek\u00e4 teatterilaisia onnittelemassa Amoksen 60-vuotisvastaanotolla.<\/em> <\/p>\n\n\n\n

Teatterilaiset olivat usein n\u00e4htyj\u00e4 vieraita Amoksen kotona Yrj\u00f6nkadulla. 1930-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 Amos is\u00e4nn\u00f6i ruotsalaista teatteriseuruetta, joka esitti Euripideen Medeian<\/em> Svenska Teaternissa. Mukana Ruotsista kutsuttu suuri teatteridiiva, tunnettu Medeian tulkitsija Tora Teje<\/strong>. \u00a0

Teatterilaiset muistivat Amosta my\u00f6s aina h\u00e4nen suurilla syntym\u00e4p\u00e4ivill\u00e4\u00e4n, joita vietettiin Svenska Teaternissa ja teatterin ravintola Royalissa. Kuvassa teatterilaiset ojentavat Amokselle muistolahjan t\u00e4m\u00e4n 60-vuotisp\u00e4ivill\u00e4 1938.\u00a0<\/p>\n\n\n\n

\n
\n
\"\"<\/figure>\n<\/div>\n\n\n\n
\n

Lavastaja Stefan Welcke apureineen valtakunnassaan, Svenska Teaternin lavastusateljeessa. Hufvudstadsbladet 9.5.1943<\/em>.<\/p>\n\n\n\n

Hufvudstadsbladet kirjoitti reportaasin Svenka Teaternin toiminnasta kriisiaikana ja k\u00e4sitteli muun muassa lavastuksessa k\u00e4ytett\u00e4vi\u00e4 uusia materiaaleja: esimerkiksi tervapaperia laadultaan paremman liinakankaan sijasta. Nauloista oli my\u00f6s puutetta – mill\u00e4 me naulaisimme, verstaalla pohdittiin.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n

\n
\n
\"\"<\/figure>\n<\/div>\n\n\n\n
\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n

\n
\n
\"\"<\/figure>\n<\/div>\n\n\n\n
\n

Monet Svenska Teaternin n\u00e4yttelij\u00f6ist\u00e4 olivat my\u00f6s Amoksen l\u00e4heisi\u00e4 yst\u00e4vi\u00e4. Kuvissa Erik Fr\u00f6ling, Mona M\u00e5rtenson<\/strong> ja Birgit Kronstr\u00f6m<\/strong>.\u00a0<\/em>\u00a0<\/p>\n\n\n\n

Teatterimaailma oli liberaalimpi kuin liike-el\u00e4m\u00e4, ja Amos viihtyikin hyvin n\u00e4yttelij\u00f6iden parissa. Svenska Teaternissa kutsuttiin Amosta, johtaja Nicken R\u00f6nngreni\u00e4 ja n\u00e4yttelij\u00e4 Erik Fr\u00f6lingi\u00e4 \u201dtriumviraatiksi\u201d. Ruotsalainen n\u00e4yttelij\u00e4 Mona M\u00e5rtenson oli Amoksen l\u00e4heinen yst\u00e4v\u00e4 ja vietti kesi\u00e4\u00e4n Amoksen luona S\u00f6derl\u00e5ngvikissa. Birgit Kronstr\u00f6m oli niin ik\u00e4\u00e4n yst\u00e4v\u00e4 ja matkusti Amoksen kanssa muun muassa Suomen Rooman-instituutin vihki\u00e4isiin vuonna 1954. <\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n

\n
\n
\"\"<\/figure>\n<\/div>\n\n\n\n
\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n

\n
\n
\"\"<\/figure>\n<\/div>\n\n\n\n
\n

Musiikki on aina ollut osa teatteriesityksi\u00e4.<\/em> <\/p>\n\n\n\n

Ernst Marischkan operetti Franzi esitettiin Svenska Teaternissa kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1941. S\u00e4velt\u00e4j\u00e4-kapellimestari Peter Kreuder vieraili Helsingiss\u00e4 ja johti itse teatterin orkesteria.\u00a0<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n

\n
\n
\"\"<\/figure>\n<\/div>\n\n\n\n
\n

Lapset iloitsemassa teatterin taiasta vuonna 1955. <\/em> <\/p>\n\n\n\n

Kauppaneuvos Arthur Nyman vuokrasi Svenska Teaternin ja sen henkil\u00f6kunnan sunnuntaiksi 16.12.1945, jolloin ruotsinkielisille kansakoululaisille j\u00e4rjestettiin teatterin\u00e4yt\u00f6s.   Lapsille esitettiin Ludgiv Holbergin Jeppe p\u00e5 berget <\/em>(Jeppe Niilonpoika). Hufvudstadsbladetin mukaan tunnelma oli katossa – \u201cpenkeill\u00e4 ja k\u00e4yt\u00e4vill\u00e4 siritettiin ja surrattiin.\u201d Kauppaneuvos Nyman j\u00e4rjesti lapsille teatterin\u00e4yt\u00f6nt\u00f6j\u00e4 sek\u00e4 suomeksi ett\u00e4 ruotsiksi yli 25 vuoden ajan. <\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n

\n
\n
\"\"<\/figure>\n<\/div>\n\n\n\n
\n

Svenska Teaternin n\u00e4yttelij\u00f6it\u00e4 esitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 Topeliuksen Veteranens jul -n\u00e4ytelm\u00e4n v\u00e4est\u00f6nsuojassa tammikuussa 1940<\/em>.\u00a0<\/p>\n\n\n\n

Teatterilla oli t\u00e4rke\u00e4 rooli my\u00f6s henkisess\u00e4 v\u00e4est\u00f6nsuojeluillassa. Tammikuussa 1940 Svenska Teaternin n\u00e4yttelij\u00e4t Valdemar Wohlstr\u00f6m, Annie Sundman ja Ture Ara esittiv\u00e4t nuorisotalolla Topeliuksen Veteranens jul<\/em>-n\u00e4ytelm\u00e4n paikallisille asukkaille ja evakuoiduille.\u00a0\u00a0<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n

\n
\n
\"\"<\/figure>\n<\/div>\n\n\n\n
\n

Aitosuomalainen poliittinen protesti: teatteri sotkettiin tervalla. Amos Anderson ja Nicken R\u00f6nngren seuraavat tervan pesua teatterin sein\u00e4st\u00e4 21.1.1935<\/em>.<\/p>\n\n\n\n

Kielitaistelu suomen ja ruotsin kielen suhteesta oli huipussaan 1930-luvun puolessa v\u00e4liss\u00e4. Tammikuussa 1935 sanomalehti Hufvudstadsbladet<\/em> raportoi katukuvassa n\u00e4kyvist\u00e4 aitosuomalaisista protesteista, kun useita ruotsinkielisi\u00e4 paikkoja, kuten Svenska Teaternia, vandalisoitiin. Erityisesti taistelu n\u00e4kyi yliopistolla, jossa kansalliskiihkoiset ylioppilaat j\u00e4rjestiv\u00e4t protesteja. <\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n

\n
\n
\"\"<\/figure>\n<\/div>\n\n\n\n
\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n

Gunnar Elfgrenin muotokuvareliefi Amoksesta paljastettiin Svenska Teaternissa vuonna 1949. Puheen piti p\u00e4\u00e4ministeri K.A. Fagerholm.<\/em> <\/p>\n\n\n\n

Svenska Teatern muisti tukijaansa Amosta monin tavoin. Vuonna 1949 teatterissa paljastettiin taiteilija Gunnar Elfgrenin muotokuvareliefi. P\u00e4\u00e4ministeri K.A. Fagerholm oli paitsi teatterin hallituksen puheenjohtaja, my\u00f6s Amoksen hyv\u00e4 yst\u00e4v\u00e4.\u00a0\u00a0<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Amos ja Teatteri Teatteri oli merkitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 osassa liikemies ja mesenaatti Amos Andersonin (1878\u20131961) el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. T\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 n\u00e4kyvin osoitus t\u00e4st\u00e4 on Svenska Teaternin rakennus, jonka uudistusty\u00f6t 1930-luvulla toteutettiin Amoksen tuella. Teatterin taloudellisen tukijan ja luottamustoimijan roolien lis\u00e4ksi Amos oli itsekin taiteilija, joka k\u00e4sikirjoitti ja ohjasi n\u00e4ytelmi\u00e4 teatteriin 1920-luvulta l\u00e4htien. Mesenaattina Amos tuki ruotsinkielist\u00e4 kulttuuria paljolti juuri […]<\/p>\n","protected":false},"author":52,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-2230","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"yoast_head":"\nAmos ja Teatteri -n\u00e4yttely - Amos Hem<\/title>\n<meta name=\"description\" content=\"Amos ja teatteri Teatteri oli merkitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 osassa liikemies ja mesenaatti Amos Andersonin (1878\u20131961) el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Mesenaattina Amos tuki ruotsinkielist\u00e4 kulttuuria paljolti juuri Svenska Teaternin kautta.\" \/>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/amoshem.fi\/fi\/amosteatteri\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Amos ja Teatteri -n\u00e4yttely\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Amos ja teatteri Teatteri oli merkitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 osassa liikemies ja mesenaatti Amos Andersonin (1878\u20131961) el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. T\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 n\u00e4kyvin osoitus t\u00e4st\u00e4 on Svenska Teaternin rakennus, jonka uudistusty\u00f6t 1930-luvulla toteutettiin Amoksen tuella. Teatterin taloudellisen tukijan ja luottamustoimijan roolien lis\u00e4ksi Amos oli itsekin taiteilija, joka k\u00e4sikirjoitti ja ohjasi n\u00e4ytelmi\u00e4 teatteriin 1920-luvulta l\u00e4htien. Mesenaattina Amos tuki ruotsinkielist\u00e4 kulttuuria paljolti juuri Svenska Teaternin kautta.\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/amoshem.fi\/fi\/amosteatteri\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Amos Hem\" \/>\n<meta property=\"article:publisher\" content=\"https:\/\/www.facebook.com\/amosandersonshem\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2025-08-28T10:54:54+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/amoshem.fi\/wp-content\/uploads\/sites\/6\/2025\/08\/Svenska_Teatern_061.jpg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"600\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"428\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"13 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\\\/\\\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/amoshem.fi\\\/fi\\\/amosteatteri\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/amoshem.fi\\\/fi\\\/amosteatteri\\\/\",\"name\":\"Amos ja Teatteri -n\u00e4yttely - Amos Hem\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/amoshem.fi\\\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/amoshem.fi\\\/fi\\\/amosteatteri\\\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/amoshem.fi\\\/fi\\\/amosteatteri\\\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\\\/\\\/amoshem.fi\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/6\\\/2025\\\/08\\\/Irtokuvat_033-3-edited.jpg\",\"datePublished\":\"2025-08-18T11:06:10+00:00\",\"dateModified\":\"2025-08-28T10:54:54+00:00\",\"description\":\"Amos ja teatteri Teatteri oli merkitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 osassa liikemies ja mesenaatti Amos Andersonin (1878\u20131961) el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Mesenaattina Amos tuki ruotsinkielist\u00e4 kulttuuria paljolti juuri Svenska Teaternin kautta.\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/amoshem.fi\\\/fi\\\/amosteatteri\\\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/amoshem.fi\\\/fi\\\/amosteatteri\\\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/amoshem.fi\\\/fi\\\/amosteatteri\\\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\\\/\\\/amoshem.fi\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/6\\\/2025\\\/08\\\/Irtokuvat_033-3-edited.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/amoshem.fi\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/6\\\/2025\\\/08\\\/Irtokuvat_033-3-edited.jpg\"},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/amoshem.fi\\\/fi\\\/amosteatteri\\\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\\\/\\\/amoshem.fi\\\/fi\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Amos ja Teatteri -n\u00e4yttely\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/amoshem.fi\\\/#website\",\"url\":\"https:\\\/\\\/amoshem.fi\\\/\",\"name\":\"Amos Hem\",\"description\":\"\",\"publisher\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/amoshem.fi\\\/#organization\"},\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\\\/\\\/amoshem.fi\\\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"Organization\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/amoshem.fi\\\/#organization\",\"name\":\"Amos Andersons Hem\",\"url\":\"https:\\\/\\\/amoshem.fi\\\/\",\"logo\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/amoshem.fi\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/amoshem.fi\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/6\\\/2022\\\/11\\\/AAH_Logo_RGB_musta_w1200px_72dpi.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/amoshem.fi\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/6\\\/2022\\\/11\\\/AAH_Logo_RGB_musta_w1200px_72dpi.jpg\",\"width\":600,\"height\":295,\"caption\":\"Amos Andersons Hem\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/amoshem.fi\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\"},\"sameAs\":[\"https:\\\/\\\/www.facebook.com\\\/amosandersonshem\",\"https:\\\/\\\/www.instagram.com\\\/amosandersonshem\\\/\"]}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Amos ja Teatteri -n\u00e4yttely - Amos Hem","description":"Amos ja teatteri Teatteri oli merkitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 osassa liikemies ja mesenaatti Amos Andersonin (1878\u20131961) el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Mesenaattina Amos tuki ruotsinkielist\u00e4 kulttuuria paljolti juuri Svenska Teaternin kautta.","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/amoshem.fi\/fi\/amosteatteri\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Amos ja Teatteri -n\u00e4yttely","og_description":"Amos ja teatteri Teatteri oli merkitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 osassa liikemies ja mesenaatti Amos Andersonin (1878\u20131961) el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. T\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 n\u00e4kyvin osoitus t\u00e4st\u00e4 on Svenska Teaternin rakennus, jonka uudistusty\u00f6t 1930-luvulla toteutettiin Amoksen tuella. Teatterin taloudellisen tukijan ja luottamustoimijan roolien lis\u00e4ksi Amos oli itsekin taiteilija, joka k\u00e4sikirjoitti ja ohjasi n\u00e4ytelmi\u00e4 teatteriin 1920-luvulta l\u00e4htien. Mesenaattina Amos tuki ruotsinkielist\u00e4 kulttuuria paljolti juuri Svenska Teaternin kautta.","og_url":"https:\/\/amoshem.fi\/fi\/amosteatteri\/","og_site_name":"Amos Hem","article_publisher":"https:\/\/www.facebook.com\/amosandersonshem","article_modified_time":"2025-08-28T10:54:54+00:00","og_image":[{"width":600,"height":428,"url":"https:\/\/amoshem.fi\/wp-content\/uploads\/sites\/6\/2025\/08\/Svenska_Teatern_061.jpg","type":"image\/jpeg"}],"twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Arvioitu lukuaika":"13 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/amoshem.fi\/fi\/amosteatteri\/","url":"https:\/\/amoshem.fi\/fi\/amosteatteri\/","name":"Amos ja Teatteri -n\u00e4yttely - Amos Hem","isPartOf":{"@id":"https:\/\/amoshem.fi\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/amoshem.fi\/fi\/amosteatteri\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/amoshem.fi\/fi\/amosteatteri\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/amoshem.fi\/wp-content\/uploads\/sites\/6\/2025\/08\/Irtokuvat_033-3-edited.jpg","datePublished":"2025-08-18T11:06:10+00:00","dateModified":"2025-08-28T10:54:54+00:00","description":"Amos ja teatteri Teatteri oli merkitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 osassa liikemies ja mesenaatti Amos Andersonin (1878\u20131961) el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Mesenaattina Amos tuki ruotsinkielist\u00e4 kulttuuria paljolti juuri Svenska Teaternin kautta.","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/amoshem.fi\/fi\/amosteatteri\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/amoshem.fi\/fi\/amosteatteri\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/amoshem.fi\/fi\/amosteatteri\/#primaryimage","url":"https:\/\/amoshem.fi\/wp-content\/uploads\/sites\/6\/2025\/08\/Irtokuvat_033-3-edited.jpg","contentUrl":"https:\/\/amoshem.fi\/wp-content\/uploads\/sites\/6\/2025\/08\/Irtokuvat_033-3-edited.jpg"},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/amoshem.fi\/fi\/amosteatteri\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/amoshem.fi\/fi\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Amos ja Teatteri -n\u00e4yttely"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/amoshem.fi\/#website","url":"https:\/\/amoshem.fi\/","name":"Amos Hem","description":"","publisher":{"@id":"https:\/\/amoshem.fi\/#organization"},"potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/amoshem.fi\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"Organization","@id":"https:\/\/amoshem.fi\/#organization","name":"Amos Andersons Hem","url":"https:\/\/amoshem.fi\/","logo":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/amoshem.fi\/#\/schema\/logo\/image\/","url":"https:\/\/amoshem.fi\/wp-content\/uploads\/sites\/6\/2022\/11\/AAH_Logo_RGB_musta_w1200px_72dpi.jpg","contentUrl":"https:\/\/amoshem.fi\/wp-content\/uploads\/sites\/6\/2022\/11\/AAH_Logo_RGB_musta_w1200px_72dpi.jpg","width":600,"height":295,"caption":"Amos Andersons Hem"},"image":{"@id":"https:\/\/amoshem.fi\/#\/schema\/logo\/image\/"},"sameAs":["https:\/\/www.facebook.com\/amosandersonshem","https:\/\/www.instagram.com\/amosandersonshem\/"]}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/amoshem.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2230","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/amoshem.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/amoshem.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/amoshem.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/52"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/amoshem.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2230"}],"version-history":[{"count":29,"href":"https:\/\/amoshem.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2230\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2505,"href":"https:\/\/amoshem.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2230\/revisions\/2505"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/amoshem.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2230"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}