Konsertti: Tres alae Keskiaika- ja nykymusiikin rajapintoja

Päivä: perjantai 9.10.2026 
Aika: klo 18 
Kesto:  1 tunti 
Liput: 15 €

Tres alae –keskiaika-  ja nykymusiikin rajapinnoilla konsertti Amos hemissä kunnioittaa ja nostaa Amos Andersonin omaa kiinnostusta rukouslauluihin ja keskiaikaiseen musiikkiin sekä tuo siihen vivahteita nykypäivästä. 

Amos Anderson kiinnostui keskiajasta, Birgittalaisista ja Naantalin luostarista 1920 -luvulla. Seuraavien parin vuosikymmenen aikana hän osallistui monin tavoin Pyhään Birgittaan ja Naantalin luostarin nunniin liittyvän kulttuuriperinnön esiin nostamiseen  ja sen merkityksen vahvistamiseen.

Hän muun muassa rahoitti Naantalin kirkon peruskorjauksen ja kirjoitti Vallis Gratiae -näytelmän. Amos julkaisi myös aika ajoin kirjoituksiaan Birgittalaisista ja keskiajasta omistamassaan Hufvudstadsbladet -sanomalehdessä. Varmasti myös oman kotikappelin rakennutus Yrjönkadulle on saanut innoituksensa Naantalista.  

Amos Hemin konsertissa kuullaan neljä sävelmää Cantus sororumista, joka on Pyhän Birgitan (1303–1373) ja Petrus Olavi Skänningeläinen (1298–1378) luoma rukouslaulujen kokoelma. Muusikoiden Iida Hirvolan ja Helena Holmin sovitukset näistä hymneistä ja antifoneista ottavat runsaasti vapauksia luostarilaulun periaatteisiin ja käytänteisiin nähden aina soittimien käytöstä lähtien. Lähtökohtana sovituksissa on kuitenkin ollut uskollisuus tekstille, sen sisällöille ja rytmille. 

Birgittalaishymnien sovittamisesta 

Sävelten aika-arvoja ei ole alkuperäiseen notaatioon merkitty, joten tekstirytmin noudattaminen melodiassa on sovittajasta tai tulkitsijasta kiinni. Erityisen mielenkiintoista rytmin luominen on ollut jambimittaisten hymnitekstien kohdalla. Keskiaikaisessa jambirunoudessa runomitan painot eivät usein osu yksiin sen paremmin latinan kielen luonnollisten sanapainojen kuin tavunpituuksienkaan kanssa. Kuitenkin kaikki nämä voivat perustellusti vaikuttaa sävelen pituuteen ja painollisuuteen melodiassa. Myös sävelen asemalla moodissa on vaikutusta. Helena Holm on valinnut hymnien rytmiseksi pohjakaavaksi kolmijakoisen tahdin, joka lienee ollut myöhäisantiikista pitkälle keskiaikaan ja renessanssiin asti yleinen tapa laulaa yksinkertaisia jambimittaan perustuvia hymnejä. Välillä Holm kuitenkin on poikennut tiukasta kolmijakoisuudesta ja antanut runomitan lisäksi myös tekstin muille rytmisille tasoille tilaa kuulua melodiassa. 

MUUSIKOT 

Iida Hirvola 

Iida Hirvolan (MuM) taiteilijan työssä yhdistyvät monipuolinen osaaminen klassisesta nykymusiikkiin sekä ilmaisullinen näyttämöpreesens. Iida Hirvolan kamariyhtyeistä aktiivisimpia ovat monitaiteinen Clay Collective sekä lied-yhteistyö pianisti-säveltäjä Tatu Piitulaisen kanssa. Iida laulaa myös Savonlinnan oopperajuhlakuoron ja Philia Ensemblen riveissä. Musiikkikasvattajan töitä hän tekee sellonsoiton lehtorina Lappeenrannan musiikkiopistossa. 

Solistitehtävissä hänet nähtiin hömpsähtäneen Vuorovaikutuskonsultin ja pähkähullun Ylipääjohtajan rooleissa Joonas Pohjosen oopperassa Tiimi (2024), sekä Susannan roolissa W. A. Mozartin oopperassa Figaron häät 2025 (Metropolian tuotantoja).  

Iida Hirvola on opiskellut laulutaidetta Reetta Haaviston (Metropolia), Elena Pankratovan (Grazin Taideyliopisto) ja Françoise Kublerin johdolla (Strasbourgin Musiikkiakatemia), sekä sellonsoittoa Pauli Heikkisen, Markus Hohdin (TAMK) sekä Véronique Fuchsin ja Eva Böckerin johdolla (Strasbourgin musiikkiakatemia). 

Helena Holm 

Helena Holm on ennakkoluuloton muusikko, jonka soitto taipuu renessanssimusiikista aina aikamme säveltäjien musiikkiin ja pohjoisafrikkalaiseen kansanmusiikkiin. Latinistina hän ei kaihda tarttumasta kielellisiinkään haasteisiin, vaan rikastuttaa yhtyeidensä teosten tulkintoja aina tekstin, kielen ja sen merkitysten tarjoamin mielikuvin. 

Holm on opiskellut nokkahuilun soittoa ja opettamista mm. Tampereen ammattikorkeakoulussa ja Sibelius-Akatemian vanhan musiikin oppiaineryhmässä, mistä valmistui musiikin maisteriksi 2024. Tällä hetkellä hän opettaa nokkahuilua Lahden konservatoriolla, Nurmijärven musiikkiopistolla, Helsingin työväenopistossa ja Helsingin aikuisopistossa sekä esiintyy nokkahuilistina eri kokoonpanoissa. Vanhan musiikin lisäksi häntä kiinnostavat musiikkityyleistä etenkin uusi taidemusiikki eli ns. nykäri sekä vapaa improvisaatio.