Kulttuuri
Amos Andersonin suuria intohimon kohteita olivat teatteri, musiikki ja kuvataide. Häntä viihtyi teatteriaitioissa ja konserteissa, liikkui mielellään taidepiireissä ja jakoi modernina taidemesenaattina voitoistaan avustuksia. Lisäksi hänellä oli tapana tehdä pitkiä ulkomaanmatkoja Tukholmaan, Manner-Eurooppaan ja Italiaan, usein ystävien seurassa. Hänen kiinnostuksensa koulutusta kohtaan kanavoitui toimintaan Åbo Akademin piirissä. Amoksen ratkaiseva panos Suomen upean Rooman-instituutin eli Villa Lanten perustamiseen on kiistaton.
Amos Anderson lahjoitti suuren summan Helsingin Taidehallin rakentamista varten 1927. Muita tukijoita olivat Gösta Serlachius ja Salomo Wuorio. Rakennuksen suunnittelivat arkkitehdit Jarl Eklund (1876–1962) ja Hilding Ekelund (1893–1984). Valokuva: Patrik Rastenberger/Helsingin Taidehalli
Amos Andersonin kirjoittamalla ja ohjaamalla legendanäytelmällä Vallis Gratiaella oli esi-iltansa Naantalin kirkossa 1922. Naantalin lisäksi Vallis Gratiae esitettiin Ruotsalaisessa teatterissa ja Kansallisteatterissa sekä Tukholmassa ja Wienissä.
1920-luvulla Amos Anderson toimi määrätietoisesti Turun tuomiokirkon restaurointihankkeessa. Hän oli korjaustoimikunnan jäsen 1922–29.
Restauroitu Turun tuomiokirkko vihittiin kesäkuussa 1929. Eturivissä presidentti Lauri Relander. Takana mm. C.G. Mannerheim ja Kyösti Kallio.
Amos Anderson työsti ja ohjasi Hugo von Hofmannstahlin näytelmän Suuri Maailmanteatteri Svenska Teaternille 1932.
Suuri Maailmanteatteri esitettiin myös Tampereella 1936.
Pietarilaisen arkkitehdin Nikolaj Benoisin suunnittelemaa ja 1866 valmistunutta Svenska Teaternin rakennusta ryhdyttiin peruskorjaamaan vuonna 1935. Amos Anderson takasi korjaustöitä varten otetut lainat ja maksoi lopulta lainat takaisin.
Veistoskoristelut, mm. karyatidit, naisen muotoiset pylväät, poistettiin Svenska Teaternin julkisivusta, kun teatterirakennus uusittiin vuonna 1935. Karyatidit löysivät uuden kodin Amoksen autotallin eteläpäädystä Söderlångvikissa.
Svenska Teatern uudessa funkisasussaan korjaustöiden jälkeen 1930-luvun lopussa. Muutostöiden suunnittelusta vastasivat arkkitehdit Jarl Eklund ja Eero Saarinen.
Amos Anderson ohjasi Jean Moginin näytelmän Rebellen Svenska Teaternille 1951.
Amos matkusti paljon. Tässä Versailles’ssa Ranskassa.
Amos ja Svenska Teaternin pitkäaikainen johtaja ja Amoksen hyvä ystävä, Nicken Rönngren matkustivat mielellään yhdessä.
Amos Anderson vieraili usein kylpylöissä. Tässä Wiesbadenissa yhdessä ystävättären Elsen seurassa.
Amos ja Hufvudstadsbladetin toimitusjohtaja Per Nyström Roomassa 1954.
Villa Lante – Suomen kulttuuri-instituutti Roomassa – aloitti toimintansa 1954. Amos Anderson oli voimakkaasti mukana toteuttamassa ajatusta suomalaisesta Rooman instituutista 1500-luvulta peräisin olevaan renessanssihuvilaan ja hän osallistui hankkeeseen myös suurin lahjoituksin.
Torsten Steinby, K.A. Fagerholm ja Amos Anderson Villa Lantessa.